Hyvinvointi- ja valmennuskenttä on täynnä palveluntarjoajia, jotka lupaavat auttaa sinua löytämään uuden suunnan, sparraamaan elämänmuutoksessa, tukemaan kriisissä tai valjastamaan täyden potentiaalisi käyttöön. On life coachia, terapeuttia, psykologia, businessvalmentajaa ja sata muuta ammattilaista. Tässä titteleiden ja termien viidakossa saattaa välillä tuntea olonsa voimattomaksi, kun yrittää etsiä itselleen sitä oikeaa ammattiauttajaa. Kaikilla edellä mainituilla on nimittäin varmasti enemmän tai vähemmän hyvät tarkoitusperät hyvinvointisi tukemiseksi, mutta todellinen ymmärrys ihmismielestä ja ammattiosaaminen voi vaihdella suuresti. On hyvä pitää mielessä muutama perusasia, kun lähdet etsimään itsellesi sitä oikeaa ajattelun kumppania!
Kuka tahansa voi nimittää itseään terapeutiksi tai coachiksi
Ensinnäkin, kuka tahansa voi käyttää itsestään nimitystä terapeutti tai coach. Nämä tittelit eivät siis välttämättä takaa mitään muuta osaamista, kuin mitä oma elämänkokemus on tuonut mukanaan. Sitä vastoin nimikkeet kuten psykoterapeutti ja psykologi ovat Valviran laillistamia ammattinimikkeitä, joita on mahdollista käyttää ainoastaan ammattilaiset, joilla on tietty koulutus ja pätevyys alalta. Psykologin ja psykoterapeutin kohdalla tämä tarkoittaa yli viiden vuoden korkeakouluopintoja ihmismielestä ja käyttäytymisestä.
Vaikka “coach” nimikkeenä ei ole suojeltu, on coachingiin kuitenkin mahdollista saada sertifiointi suorittamalla kansainvälisen coaching-yhdistyksen akkredioiman koulutuksen. Tällöin voidaan käyttää nimikettä “Certified Business Coach” tai muu vastaava. Sertifioinnin takaava coaching-koulutus kestää tyypillisesti vajaan vuoden verran, kun lasketaan mukaan tarvittava käytännön asiakastyö. Varsinaista pohjakoulutusvaatimuksia ei sertifioitumiseen ole, ja koulutusta järjestävät useimmiten yksityiset yritykset.
Palveluntarjoajia liikkuu valmennuskentässä siis monella eri koulutustaustalla aina nollakokemuksesta useamman vuoden yliopistotutkintoon - ja kaikkea siltä väliltä. Tarkoitus ei ole väittää, etteikö monenlaisella ammattiosaamisella pystyisi auttamaan mielen pulmissa. Haastan sinut kuitenkin pohtimaan seuraavia riskejä ja painottamaan vahvaa käyttäytymistieteellistä osaamista, jos olet miettinyt oman valmentajan hankkimista ajattelusi kumppaniksi.
Riski numero 1: Laaja-alainen ymmärrys vs. one-fits-all-mentaliteetti
Mielen valmennus vaatii valmentajaltasi laaja-alaista psykologista ymmärrystä, jotta hän voi valita juuri ne menetelmät, jotka toimivat sinulle yksilöllisesti. Valitettavan usein vähemmän kouluttautunut valmentaja on kuitenkin innostunut lähinnä jostain yhdestä koulukunnasta. Tiedät varmaan sanonnan, että jos sinulla on vain vasara, niin kaikki ongelmat alkavat näyttää nauloilta. Sama pätee myös psykologiseen valmennukseen. Ilman kattavaa työkalupakkia yksi tulokulma valikoituu valmentajan lempimenetelmäksi, ja kaikki ongelmat yritetään survoa samasta muotista läpi.
Esimerkiksi behavioristiset, käyttäytymisen muuttamiseen erikoistuneet valmennusmenetelmät ovat suosittuja niiden näennäisen yksinkertaisuuden vuoksi. Käyttäytymisen ja tapojen muuttaminen onkin monesti yksi tärkeä osa mielen valmennusta, mutta väärin lähestyttynä sillä voi olla katastrofaaliset seuraukset. Esimerkiksi ylisuorittavan, itseltään mahdottomia vaativan, uupumustaan piilottelevan henkilön sparraaminen sporttisella tsemppausvalmennuksella pahimillaan vain kärjistää tilanteen. Tai vaikeita tunteitaan välttelevän rohkaiseminen ahdistuksen vallatessa lenkille, voi vain siirtää käsittelemättömien tunteiden purkauksen etäämmälle. Sen sijaan hyvä valmentaja osaa tällaisissa tilanteissa erottaa, tarvitseeko valmennettava syvempää itsetutkiskelua, pärjätäänkö ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla, vai tulisiko tilanteessa hyödyntää jotain aivan muuta.
Riski numero 2: Osaaminen ja itsetuntemus vs. ego ja karisma
Ammattitaito, karisma ja auktoriteetti eivät aina osu yksiin. Psykologisen valmennuksen nuorella kentällä tämä tarkoittaa sitä, että karismaattinen valmentaja voi päästä arvaamattoman suureen auktoriteettiasemaan, vaikka ammattitaidossa on puutteita. Esimerkiksi urheilu- ja bisnes-maailmasta ammentavat valmentajat ovat monesti innostavia ja vakuuttavan kuuloisia. Luvatessaan suuria ja terästäessään puheitaan sulavilla bisnes-termeillä, voi psykologiaa heikommin tuntevan valmennettavan olla mahdoton tietää, onko kyseessä taitava valmentaja, vai taitava puhuja.
Esimerkiksi Steven Berglas, arvostettu tutkija, psykiatri ja coach, kertoi Harvard Business Review -artikkelissaan, kuinka yli 100 miljoonan vuosimyyntiä tekevä urheilukenkäfirma joutui kaaokseen heppoisin perustein palkatun valmentajan takia. Firman toimitusjohtaja sokaistui valmentajan karismasta ja ajoi tämän metodit läpi koko firmaan. Seurauksena oli se, että valmentajan itse kokoon palastelema valmennusfilosofia osoittautui kestämättömäksi, koska se ei ottanut lainkaan huomioon monia yksinkertaisiakaan ihmisen psykologiaan liittyviä asioita.
Hyvä valmentaja tunnistaa omat osaamisensa rajat ja tekee asiakastyötä asiakkaan agenda - ei oma ego edellä. Itsereflektiokyky ja oman toiminnan kriittinen tarkastelu ovat valmentajan tärkeimpiä taitoja, sillä edes mielen ammattilaisetkaan eivät ole täysin immuuneita ajatusharhoille, vääristyneille uskomuksille tai omien tunteiden tiedostomattomalle heijastelulle. Psykologien ja psykoterapeuttien koulutukseen ja ammattietiikkaan kuuluukin jatkuva omien ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen reflektointi. Tätä taitoa koulutetaan jo yliopistossa ja se jatkuu työn ohessa itsenäisesti sekä ohjattuna työnohjauksena. Tämä varmistaa sen, että valmentaja pystyy pitämään omat käsittelemättömät asiat ja tiedostamattomat tunteet ja tarpeet poissa asiakassuhteesta.
Riski numero 3: Pitkäkestoinen muutos vs. pikavoitot
Kärsimättömyys ja pikavoittoihin tähtäävä asenne on kolmas vaara psykologisessa valmennuksessa. Quick fix -mindset on erityisen vaarallinen, kun se yhdistyy kahteen edellä mainittuun ongelmaan. Jos sinulla on akuutti ongelma, ja tunnet että ammattiavusta voisi olla hyötyä, ei mikään ole helpottavamapaa kuin kuulla, että ratkaisu on muutaman istunnon päässä. Riskinä on kuitenkin se, että puutteelliseella työkalupakilla varustettu vakuuttava valmentaja voi helposti luvata liikoja, ja pahentaa juuri niitä ongelmia, joista haluat eroon.
Hyvä valmentaja osaa nähdä sinut akuuttia ongelmaasi isompana kokonaisuutena ja mennä pintaa syvemmälle tunteisiin, ajatuksiin, uskomuksiin ja haavoittuvuuksiin. Tätä kautta saadaan aikaiseksi niitä oivalluksia, jotka mahdollistavat aidosti kestävän muutoksen. Psykologisen valmentajan tehtävä onkin auttaa sinua ymmärtämään miksi nykytytila on sellainen kuin on, ja miksi sitä voisi olla hyvä muuttaa. Tämän avulla saadaan oikeasti pitkäkestoisia tuloksia eikä samat haasteet uusiudu heti seuraavan paineisen tilanteen saapuessa.
Mielesi ansaitsee juuri oikean ammattilaisen
´Sitä oikeaa´ valittaessa kannattaa ammattiosaamisen lisäksi kiinnittää huomiota siihen, mitkä ovat omat toiveesi palvelulle. Jos tarvitset konkreettisia työkaluja esim. oman bisneksesi kehittämiseen, kannattaa kääntyä osaajan puoleen, jolla on myös vahvaa kaupallista taustaa. Tai jos kaipaat syvällisempää sukellusta omiin tunne-elämän haasteisiin, voi mielenterveystaustalla varustettu henkilö olla parempi vaihtoehto sinulle. Mutta muista, mikä ikinä oma tarpeesi ja toiveesi valmennukselle, terapialle tai mille tahansa mielen hyvinvoinnin kehittämiselle on, olet ansainnut siihen osaavaa apua. Sillä mikä olisi sen parempi investointi kuin investointi oman mielen hyvinvointiin!
